Suomen Lääketieteen Säätiön uusi puheenjohtaja: ”Suomalainen terveydenhoito on uhattuna ilman laadukasta tutkimusta”

Suomen Lääketieteen Säätiön uusi puheenjohtaja: ”Suomalainen terveydenhoito on uhattuna ilman laadukasta tutkimusta”

Jouni Lounasmaa (asiamies a laaketieteensaatio.fi), 23.2.2018

Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Anne Remes on valittu Suomen Lääketieteen Säätiön uudeksi puheenjohtajaksi. Hän kantaa huolta suomalaisen terveydenhoidon rapautumisesta.

Remes on toiminut tehtävässä tammikuusta 2018 alkaen. Hän näkee yhteiskunnallisen tilanteen haastavana lääketieteellisen tutkimuksen kannalta. Mikäli sote-uudistus toteutuu, tulee valtion rahoitus ohjautumaan uudella tavalla. Pahimmillaan se voi tarkoittaa tutkimusrahoituksen merkittävää pienenemistä.

- Lääketieteen tutkimukselle täytyy löytyä taloudellisia resursseja myös sote-uudistuksen toteutuessa. Tutkimuksen heikkenemisen myötä sairaaloistamme katoaisi huippuosaaminen ja terveydenhuollon kehitys pysähtyisi.

Suomen Lääketieteen Säätiö on merkittävä lääketiedettä tukeva yksityinen säätiö. Se on selvästi suurin niistä säätiöistä, jotka kohdistavat tukensa nuoriin tutkijoihin kaikilla lääketieteen aloilla.

- Tuemme merkityksellistä perustyötä. Se on arvokasta Suomen terveydenhuollolle ja ensimmäinen askel nuorelle lääkärille kohti huippututkimusta, Remes kertoo.

Tutkimus vaikuttaa hoitoon

Remeksen missio on säilyttää suomalainen terveydenhoito jatkossakin laadukkaana. Se vaatii lääketieteelliseen tutkimukseen panostamista paitsi taloudellisesti myös muilla keinoin.

Tutkimusta tekeviä lääkäreitä tulisi tukea urapolulla ja heidän arkeaan helpottaa, sillä kliinisen lääkärin työn ja tutkimuksen yhdistäminen on usein vaikeaa. Sen Remes tietää hyvin, sillä hän on koko uransa ajan tehnyt potilas- ja opetustyön lisäksi tutkimusta.

- Lääkärillä, joka tekee kliinistä työtä ja tutkimusta, on parhaat edellytykset tuoda tutkimuksen tulokset käytäntöön, Remes muistuttaa.


Säätiöiden rooli merkittävä

Säätiöt rahoittavat jo nyt merkittävän osan suomalaisesta lääketieteen tutkimuksesta. Mikäli tutkimusrahoitus muuttuu ja valtion tuki pienenee tai jopa poistuu, kasvaa säätiöiden rooli entisestään.

Säätiöt eivät kuitenkaan voi yksin vastata tutkimusrahoituksesta. Esimerkiksi lääkeyhtiöiden osuus rahoituksesta voi lisääntyä, jos rahoitusmalli menee sote-uudistuksen myötä uusiksi.

Remes muistuttaa, että säätiöiden merkitys on usein erittäin suuri myös yksittäiselle tutkijalle. Lääketieteen Säätiö myönsi aikanaan hänelle kolmivuotisen hankeapurahan muistisairauksien tutkimiseen.

- Apuraha mahdollisti käytännössä tutkijan uranija etenemiseni professoriksi, myös myöhemmällä urallaan muistisairauksia tutkinut Remes sanoo.

  

Suomen Lääketieteen Säätiö lukuina:

- Vuonna 2017 Lääketieteen Säätiö myönsi apurahan yli sadalle aloittelevalle tutkijalle.

- Kaikkiaan säätiö rahoittaa vuosittain noin 150 tutkijaa kaikilta lääketieteen aloilta.

- Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomen Lääketieteen Säätiö on tukenut lääketieteen tutkimusta yliopistosairaaloissa ja yliopistoissa yli 20 miljoonaa eurolla.

  

Lisätiedot:

Anne Remes, 040 518 3692, anne.remes (at) oulu.fi
Suomen Lääketieteen Säätiön puheenjohtaja

JouniLounasmaa, 050 371 9590,  asiamies (at) laaketieteensaatio.fi
Suomen Lääketieteen Säätiön asiamies



Takaisin